Juhannuksen viettoa

Meidän juhannus on mennyt rauhallisissa merkeissä. Ollaan vähän grillattu makkaraa, ulkoiltu ja nautittu helteestä. Oltiin eilen miltein koko päivä pihalla poikien kanssa riekkumassa. Koirat otti välillä päivä torkkua puun varjossa samalla kun itse makailin aurinkotuolissa palvoen aurinkoa.
Tänään ulkona on hieman kurjempi keli ja pysytelläänkin sisätiloissa peittoihin kääriytyneinä.
kuinkas muut on viettänyt juhannusta? :)

Totella on asiaa

Kesätukkaa pukkaa

Nyt kun aurinko on ruvennut paistamaan tasaisin väliajoin ja ulkona on yleisesti ottaen tosi kivaa kokoajan paitsi ne päivät kun sataa räntää ja lunta sekasin, boohoo .  Ollaan oltu poikien kans paljon pihalla ja oon napsinu kaveruksista kuvia vaikka kuinka paljon. Editoitavaa olisi vaikka kuinka helkkaristi, pikkuhiljaa hyvä tulee.

Yllä olevassa kuvassa Totte näyttää suht normaalilta. Totuus on se että Toten tukka on silputtu, niin kuin miltein koko Toten turkki. Ainoa mihin en ole vielä koskenut on Toten parta. Kaveri näyttää  erityisen koomiselta tästä syystä. ajattelin napata vielä parit kuvat ja laittaa teille tänne blogiin ennen kuin saksin parran pois. Oon leikellyt tätä turkkia nyt valehtelematta varmaan viisi päivää. Oon tosi laiska nyhtämään tuon kerralla valmiiksi. Onneksi ollaan jo voiton puolella ja pian Totte saa nauttia kesästä hieman karvattomampana. :D

Onko teidän koirille leikelty jo kesätukat?

Hammas episodi

Kaikkea näiden karvakamujen kans voi sattua. Tästä hammas äksidentistä on jo päälle viikko jos en ihan väärin muista. Oltiin Toten ja Paronin kanssa ulkona nurmikentällä ja pojat sai juosta vapaana. Siinä nämä kaksi sitten kohelsi menemään tavalliseen tapaansa. Pienen pystypainin jälkeen Toten parta olikin sitten veressä. Ajattelin että jaahas, Totte varmaan puri vahingossa kieleensä tms. Kipeää ei kuitenkaan tuntunut ottavan kun ei herra sanonut mitään. jos verta ei olisi tullut en olisi tajunnut koko asiaa. Mentiin sitten autolle pyyhkimään naamaa. Katselin ja katselin että mistä se veri tulee kunnes huomasin. Ylärivissä sojotti yksi hammas aivan ylöspäin. Ei perkele. Tässä kohtaa verentulo oli jo loppunut kokonaa. Verta ei siis tullut kovin paljoa. Pienen hetken mietittyäni päätin että kokeilen irtoaisiko hammas. Eihän se enää ollut juuri millään kiinni ikenessä. Niin hammas otettiin pois. Totte ei tuntunut tajuavan olenkaan että hammas irtosi. Tuskin tajuaa vieläkään.
Soitin sitten päivystävälle että mitä nyt tehdään. Päivystäjä tuumasi että jos hammas lähti kokonaisena niin ei tarvitse tehdä mitään. Totte jatkoi päiväänsä siis ihan normaalisti. :D
Nappulaa turvotettiin parin ruokailun verran ihan vain ettei ien ärsyynny.

Hammas siis irtosi luultavasti niin että se jäi Paronin valjaisiin kiinni tai jotain. Tämä olisi voinut käydä minkä koiran kanssa tahansa. Ei siis Paronin syy ollenkaan vaikka onkin tollanen koheltaja.
Hammas lähti onneksi kokonaisena eikä katkenneena. Onnellinen loppu. Nyt meidän hava herra hymyilee yksi hammas harvempana. Eipä tuo tuolta onneksi mihkään näy. :D

Millaisia "tapaturmia" teillä on sattunut?

Pellolla rymyämistä

Käytiin koirien kanssa pellolla vähän juoksemassa ja kuvaamassa perjantaina. Jätkät juoksi kun mitkäkin idiootit, tavalliseen tapaansa. Totte tykkää pellolla oleilusta kovastikkin. Ainoa vaan että kun Paroni lähtee juoksemaan jahdattavaksi niin tällä tappijalalla vähän kestää tulla perässä pitkien korsien takia. Hyvin silti herra koittaa pysyä perässä. :D

Aluksi hieman jännäilin täälä että uskallanko mennä pellolle tuolla turkilla vielä? Sieltä löytyy kuitenkin miljoonat punkit sen jälkeen. Noh, ei löytynyt yhden ainuttakaan. Faktahan on että punkkeja saa mukaansa miltein mistä vaan. Niiden kanssa on vaan elettävä.

Oon vähän funtsinut että millaiseksi kynin tän herran kesäksi. Vedänkö ihan lyhyeksi vai jätänkö jonnekkin pitkää karvaa vai mitä teen. Oon vähän käynyt havanna ryhmissä kyselemässä että millaisia kesä tukkia havoilla on mutta vielä en ole löytänyt sitä "the tukkaa".  Vielä on onneksi vähän aikaa miettiä kivaa mallia. Linkitelkää ihmeessä jotain tukka malleja mitä voisin harkita Totelle. Mitään leijona leikkauksia en kuitenkaan Totelle ole tekemässä, sori. :D
Voihan se olla että ajelen tuon turkin vaan kokonaan vähän lyhyemmäksi ja that's it.

Punkki kausi korkattu

Luit ihan oikein. Täällä pohjanmaalla ainakin on nyt punkki kausi korkattu. Löysin eilen Toten korvasta kiinnittyneen punkin. Katsoin ensiksi että mikä roska tuolla korvassa nyt on, kunnes kauhukseni huomasin että se olikin kiinnittynyt punkki. Oltiin justiin oltu koiria juoksuttamassa ja nyt autossa. Sanoin mies ystävälle että "AJA LÄÄKÄRIIN EN OSAA OTTAA TOTA POIS APUA EN VOI KOSKEA RIKON SEN ÄÄÄÄ".
Ajettiin sitten länsirannikon eläinklinikalle. Totte oli mulla sylissä ja kävelin suoraa kassalle tyyliin ottakaa tää pois ,mun koira kuolee pian! Kassa täti nappas punkin pihdeillä pois ja thats it. Oon vähän turhan hysteerinen ehkä. :D

Totessa ei ole aiemmin olut kiinnittyneenä punkkia ja tää oli mulle kyllä sellanen shokki hoito. hyi saakeli. Ostin lääkäriltä samalla Bravecto punkki tabletin joka on voimassa 3kk. Tämän jälkeen paineltiin eläinkauppaa ostamaan punkki pihtejä, tai jotain irrotus välinettä.
Kauppias tuumasi että olenpa aikaisessa. Näytin kauppiaalle Toten korvassa olevaa puru kohtaa ja sitten! Siellä kipitti jo toinen punkki kohti kaverinsa tekemää puru kohtaa!
Kauppaan ei ollut vielä punkki aseet saapuneet joten sain sieltä ilmaiseksi pöydällä lojuvan punkki irroittimen. En tiedä minkä merkkinen verme tämä on mutta kuulemma tosi suosittu ollut useamman vuoden. Tästä on kai jokin pidempi vartinenkin versio.

Lopulta päästiin kotiin ja karstasin Tottea kauhealla apinan raivolla siinä toivossa ettei löytyisi enää mitään. Ei onneksi löytynytkän. En olisi ehkä kestänyt, haha. Nyt mietin vain että koskahan Totte joutuu luopumaan komeasta turkistansa. Sehän on selvä ettei Tottea voi pitkällä turkilla pitää kesällä, oli punkkeja tai ei. Tuohan tukehtuisi muuten. En vaan millään malttaisi ajella turkkia pois, nyyh. :D

Oletteko jo joutuneet inhojen punkkien uhreiksi?

Kevättä rinnassa

Huh, viime postausta kun katsoo niin maassa oli vielä runsaasti lunta. Tämän päivän kuvissa nautitaan jo suht lämpöisistä kevät keleistä. Nyt on ollut taas kaksi viikkoa blogien puolella hiljais eloa. Tuskin tarvitsee selitellä mikä täällä maksaa. Koirat vaativat oman aikansa ja tuo pentu tuo tottakai vaatii paljon tekemistä. En siis paljoakaan ehdi koneella istua. Mitä nyt iltaisin vähän facebookkia käyn katsomassa ja sähköpostit lukemassa.

Mitäpä meille kuuluu. Kakara kasvaa ja Totte vietti seitsemän vuotis synttäreitään. Totte sai synttäri päivänä legendaarisen maksalaatikko nakki kakun. Kakku oli oikein mieleinen ja se syötiin suurella innolla. Paroni sai kans pienen palan kakusta ja tykkäsi myös kovasti.

Ollaan nyt monena päivänä ajeltu vähän syrjäisempään että voidaan pitää koiria irrallaan. Olen todennut että kun jätkät pääsee irrallaan juoksemaan keskenään, kuluttaa se Paronin akkuja tosi hyvin. Kun tullaan kotiin niin pikku pärriäinen nukkuu parhaillaan pari tuntia nätisti. Tällöin Tottekin saa nauttia siitä omasta rauhastansa, haha. :D

Nyt kun kelit paranee niin kamera kulkee taas tiukasti mukana ja saan varmastikkin blogin enemmän sisältöä. Olisi pari postaus ideaakin toteutettavana mutta katsotaan miten aika riittää. Tämä pentu arki on oikeasti aika "voimaa vievää" mutta ihanaa. Välillä toki ei niin ihanaa, mutta se kuuluu asiaan. 

Viikon verran kahvi ristrettoa

Paroni on ollut meillä nyt vähän päälle viikon. Totte ja pentu on sopeutunut toisiinsa oikein hyvin. Aluksi nämä kaksi ei piitannut toisistaan mutta nyt on ruvennut tulemaan ilmoille pientä lämpeämistä. Kun lähdetään ulos ja koirat pääsee irti niin takaa-ajo leikit on taattu. Kummatkin juoksevat toistensa perässä vuorotellen. Kotona meno on Toten puolesta rauhaisaa. Sen mielestä kotona kuuluu nukkua, syödä ja rentoutua. Paroni on tästä vielä aivan eri mieltä, pentu mikä pentu.
Totte on jo muutaman keran ärähtänyt pennulle niin että paroni on tajunnut että "hetkonen, toi ei vissiin nyt oikeesti tykkää". Hyvä vaan. Pelkäsin aluksi että Totte on niin kiltti ettei sanoisi tuolle vaikka mitä tekisi. Mutta tosiaan, hyvin on mennyt kaikin puolin.

Käytiin tänään pellolla juoksuttamassa poikia ja ai että kun kaverukset nautti! Ajattelin että voisin joku päivä ottaa kameran pellolle mukaan ja napata muutamat kuvat teille näiden kahelien leikeistä.:D

Miten teidän koirat konhottaa keskenään?

IT IS Caffè Ristretto

Tässä hän nyt on, perheemme uusi tulokas. IT IS Caffè Ristretto "Paroni". Paroni on rodultaan hollanninpaimenkoira ja käyttölinjainen. Paroni on ihan juuri kahdeksan viikkoa täyttävä pikku mies. Pentu on sopeutunut meille tosi kivasti. Paroni leimautui meihin ihmisiin oikeastaan heti.
Totte ei oikeastaan piittaa pennusta vielä ollenkaan. Pari kertaa ne on vähän leikkinyt mutta siis todella vähän. Totte myös välillä murisee pennulle jos tämä käy Tottea pökkimässä. Eiköhän tämä tästä. kaikki ajallaan. Pentu on siis tullut meille viime lauantaina 12.03 eikä siis ole kauaa kerennyt täälä vielä olemaan. Eiköhän nuo Toten kanssa laumaudu.
Ajattelin että voisin kirjoittaa teille vähän että miten päädyin tähän rotuun jne. sitten kun kerkeän.

Tehtiin Paronille ihan oma blogi jossa on vielä fiksailtavaa. Tahdon pitää koirille ihan omia blogeja kun kyseessä on kaksi niin erilaista tyyppiä. Kumpaakin koiraa kuitenkin tullaan näkemään toistensa blogeissa. Tässä linkki pikku Paronin blogiin www.paronithedutchie.blogspot.fi

Koitan päivitellä kumpaankin blogiin sen minkä kerkeän. Pentu arki on sen verran kiireistä ettei kokoajan pysty tietokoneella istumaan. :D

Millaista teidän pentuarki on ollut?

Hiihtoloma ja mökkeilyä

Ollaan nyt otettu vaan rennosti hetken aikaa reesaamatta blogista sen enempää. Päästiin vähän mökilläkin käymään. Tottehan oli koko reissun aivan ekstaaseissa kun sai juosta niin paljon omalla tontilla kun jaloista vaan lähti. Kaupunki alueella kun ei irti pito mahdollisuuksia ihan samalla tavalla ole. Oli tosi jees olla mökillä kaukana kaupungista. Hyvää ruokaa, takan lämpö ja hienot maisemat. Kotiuduttiin mökiltä tossa torstaina ja nyt ollaan taas normaali arjessa mukana.

Viime postaus käsitteli sitä kuinka meidän pentu hommat meni vähän reisille. Kirjotin tekstin samana päivänä kun meidän kasvattaja ilmoitti että pentuja on syntynyt vain yksi narttu. Yksi narttu. Olin todella harmissani tästä, sillä meille olisi tulossa uros. Siispä tämä pentu ei ollut se meidän pentu. Onneksi kuitenkin emällä ja tällä pennulla on kaikki hyvin, se on tärkeintä.
Juttelin kasvattajan kanssa hieman tulevista pentueista jne. Päädyimme siihen tulokseen että minut  ns. ohjattiin toiselle kasvattajalle. Juttelin tämän uuden kasvattajan kanssa siitä mitä koiralta haluan ja mitä minulla on sille tarjota jne. Soittelimme myös jutellaksemme hieman syvemmin.
Tästä on nyt päälle kuukausi. Nyt tilanne on se, että me lähdemme hakemaan lauman vahvistusta ensi viikonloppuna. Voitteko kuvitella? Olemme haaveilleet tästä koirasta jo usean vuoden ajan ja yrittäneet vain löytää sitä sopivaa yhdistelmää. Vihdoin tämä oikeasti tapahtuu!

Saa nähdä miten Totte reagoi tulokkaaseen. Yleensä Totte on todella kiinnostunut pennuista ja tahtoisi vain pusutella. Mutta entäs sitten kun pentu tuleekin taloon jäädäkseen? Saas nähdä. Pidän teidät ehdottomasti ajantasalla!

Miten teillä ollaan reagoitu uuteen tulokkaaseen?

Maanantai ja kaikki muuttuu

Saatiin tänään perheenlisäys pentu asiaan koskien aika kurjia uutisia. Selittelen näistä sitten jossain välissä tarkemmin. Nyt asiat on toistaiseksi aika sekaisin. Homman nimi on nyt se että saan luultavasti katsella pennun toiselta kasvattajalta kuin olin jo ajatellut ja sopinut. Kyseessä ei ole mistään minuun tai kasvattajaan liittyvistä asioista. miksi edes kirjoitan kun en vielä mitään voi paljastaa? hmmh.

Anyway, uutta matoa koukkuun ja katsotaan että koska meille saapuisi lauman vahvistusta. Ja etenkin että mistä me sellaista tullaan saamaan. Tiedättekö kun olette tutustunut siihen teidän kasvattajaan ja kaikki on ok ja yhtäkkiä, koko rumba alusta jonkun toisen ihmisen kanssa. Mutta joo, kerron teille sitten kun saan varmuutta näihin pentu juttuihin. Kiitos kärsivällisyydestänne!

Ja hei, hyvää ystävänpäivää, vaikkakin vähän myöhässä.
Miten vietitte ystävänpäivänne?

Huorttahuone tekstiin liittyen.

Poistin aiemman tekstini liittyen siihen että hurttahuone lopetti blogiportaali toimintansa.
teksti käsitteli sitä kuinka koen että hurttahuone syytti bloggaajiaan sähköpostitse portaalin lopettamisesta jne. Kerroin tekstisä hyvin selkeästi oman mielipiteen siitä miten portaalin bloggaajat eivät ole mielestäni vastuussa portaalin loppumisesta.

Teksini kuitenkin suututti muutamaa anonyymiä niin kovasti että päätin kaikkien mielenrauhaksi tekstin poistaa. Luultavasti olen kyseisten henkilöiden mielestä julma ihminen joka ei arvostanut HH:n toimintaa lainkaan vaikka näin ei ole.

Oli miten oli, meidän blogi jatkaa toimintaansa entiseen tapaansa, mutta ei hurttahuoneen alaisena.

Ulkona on rumaa

Tässä teille yksi yli editoitu kuva tältä päivää. Tukka sekasin ja parta märkänä. Totesta oikein huokuu kuinka se inhoaa tätä rännässä rämpimistä. Loppu viikko vissiin saadaan vielä sietää tätä ällöttävää keliä. Voitte vain kuvitella miten hauskaa meillä on tämän kaverin turkin kanssa.
Oli tarkoitus ottaa Totesta blogiin kivoja kuvia mutta tyytykää nyt tähän,

Ollaan nyt tällä viikolla varattu Totelle rokotus aika ens viikon torstaille. Saa nähdä miten naama pannaan kun lääkäri pistelee piikkejä pepulle. Tämä on siis mulle eka kerta kun vien koiraa rokotettavaksi. Aiemmat rokotukset on hoidettu vanhassa kodissa.
Eiköhän se hyvin mene. Totte on aina innoissaan lääkärissä kun sielä aina tapaa muitakin koiria. :D

Ollaan viime viikolla käyty kuvaamassa paria kivaa koira neitoa ja ajattelin kyseisiä kuvia pistää teille tänne näytille. En kuitenkaan vielä. Kuvaukset jatkuu loppuviikosta niin katsotaan sitten koska laitan kuvat tänne. Mutta lupaan, nämä koirat ovat MAHTAVIA.

Mitä teille kuuluu?

Pikku havanna

Oli pakko tulla laittamaan nää muutamat kuvat tänne tältä päivältä. Törmättiin tänään sattumalta puistossa neljä kuukautta vanhaan havanna poika Oliveriin. Niin super suloinen tapaus! Täällä harvoin havannoihin törmää sattumalta. Tää oli siis ihan super kiva yllätys.
Tottekin ihastui Oliveriin heti. Miten musta tuntuu että Totte reagoi aina bichon rotuisiin koiriin aivan eri tavalla kuin muihin koiriin. Bichon sukuisten luo tämä vaan säntää häntä heiluen ja käyttäytyy kuin uusi naama olisi jokapäiväinen leikkikaveri. :D

Suhtautuuko teidän koirat saman rotuisiinsa jotenkin erikoisesti?